Syömme aamiaiseksi munakokkelilla täytettyjä leipiä ja juomme kahvia Costa Coffeessa Naganon asemalla odottaessamme seuraavaa junaa. Puolentoista tunnin junamatkan jälkeen saavumme Matsumotoon, kaupunkiin, joka tunnetaan sysimustasta samurailinnastaan. Matkan varrella vuoristomaisemat avautuvat joka suuntaan, ja ohitamme pieniä japanilaisia kyliä, jotka ovat ahtautuneet vuorenhuippujen väliin, sekä lehtensä pudottaneita puita. Vaikka on talvi, tuntuu kuin syksy olisi vasta saapunut tänne. Joillakin katoilla on yhä jäljellä viimeisimmän lumisateen jäljet.
Matsumotossa valitsemamme hotelli on edullinen liikematkustajille suunnattu hotelli. Vastaanotosta voi lainata yukata-aamutakkeja eri kokoisina, ja tarjolla on rajattomasti kahvia, teetä, syömäpuikkoja, kuumaa vettä, shampoota, hoitoainetta ja hiuslenkkejä, mutta myös kertakäyttöpakkauksiin pakattuja ihonhoitotuotteita. Kahvi tarjoillaan pienissä kahvipusseissa, joissa on valmiiksi suodatin ja jauhettu kahvi. Kaadamme vain kuuman veden päälle, ja kahvi on valmista. Emme tuolloin vielä tienneet, että kaipaisimme tätä yksinkertaista suodatinkahvia vielä muutamaa kuukautta myöhemmin. Japanissa se oli edullista arkikahvia. Kotona samanlaisia kahvipusseja löytyi yhtäkkiä vain retkeilytarvikeliikkeistä – ja huomattavasti kalliimpaan hintaan.
Ensimmäisenä iltapäivänä kävelemme Matsumoton linnaan. Taustalla mies soittaa handpania, ja soittimen pehmeät, rauhoittavat sävelet muodostavat odottamattoman ääniraidan ensikohtaamisellemme linnan kanssa. Kierrettyämme linnan ympäristössä ja tutustuttuamme sen sisätiloihin voimme todeta, etteivät japanilaiset linnat ole sisältä yhtä vaikuttavia kuin ulkopuolelta.
Linnan jälkeen jatkamme ylämäkeen kohti näköalapaikkaa. Kuljemme ensin laajan omakotitaloalueen läpi, ja tie nousee koko ajan, kunnes saavumme lopulta Matsumoto City Alps Parkiin. Puistossa on pieni eläintarha, kahvila, näkötorni ja suuri leikkipaikka, jonka leikkivälineisiin kuuluu joitakin oudoimpia liukumäkiä, joita olemme koskaan nähneet. Ja ehkä kaikkein yllättävimpänä useita varoituskylttejä tappavista käärmeistä. Emme oikein osaa päättää, onko paikka kuolemanloukku vai lasten paratiisi. Ehkä molempia. Ennen kuin lähdemme laskeutumaan takaisin kohti hotelliamme, pysähdymme vielä ihailemaan auringonlaskua näköalapaikalta.
Iltaisin Matsumoton linna muuttuu taideteokseksi. Ääni- ja valoshow pysäyttää jokaisen ohikulkijan. Musiikki vie meidät takaisin menneeseen aikaan, jolloin samurait ja geishat olivat suurempi osa japanilaista kulttuuria. Esitys kuljettaa meidät kirsikankukkien kukintaan ja sen symboloimaan uudelleensyntymään. Kirsikankukat levittäytyvät linnan mustille puuseinille. Lohikäärmeet liitävät linnan julkisivun yli, ja kurjet kohoavat kohti yötaivasta.
Moderni valoshow on samalla kunnianosoitus perinteiselle Japanille. Vielä kuukausia kokemuksemme jälkeen esitys lumoaa meidät yhä.
Kuuluisan Matsumoton linnan lisäksi kaupungista löytyy runsaasti pieniä izakayoja, joihin kannattaa tutustua. Matsumoton keskustassa on paljon izakayoja ja baareja. Yhdessä niistä tilaamme paistettua peuranlihaa wasabin kera ja nautimme annoksen paikallisen oluen kanssa. Liha on mureaa ja paistetaan edessämme täydelliseksi teppanyaki-parilalla, ja tuore wasabi tuo annokseen yllättävän voimakkaan potkun. Se oli yksi parhaista izakaya-annoksista, joita olemme Japanissa syöneet.
Katujen varsilla ravintolat esittelevät ruokiaan näyteikkunoissa olevien muovisten ruoka-annosmallien avulla – tästä on nopeasti tullut yksi Japanin suosikkijutuistamme. Yhdessä kaupungin monista baareista tilaamme highballit ja tutustumme uuteen tapaan nauttia viskistä. Highball on japanilainen juoma, jossa japanilaiseen viskiin sekoitetaan soodavettä. Yhdistelmä on yllättävän herkullinen.
Matsumotosta tulee nopeasti yksi suosikkikaupungeistamme Naganon prefektuurissa. Hyvin säilynyt samurailinna, paistorasvan tuoksuiset ja tunnelmalliset izakayat sekä läheinen Narai-juku tekevät kaupungista ehdottomasti vierailun arvoisen.
